Hapenpuutteesta johtuva aivovaurio eli hypoksis-iskeeminen enkefalopatia (HIE) on yksi yleisimmistä vastasyntyneiden kuolemansyistä maailmassa. Pitkään on ajateltu, että suurin osa vastasyntyneiden aivovaurioista saa alkunsa jo ennen synnytystä, eikä niitä voida estää sairaalassa.
”Tutkimuksemme haastaa tuon käsityksen, sillä puolet aivovauriotapauksista, joissa sikiön sykekäyrä oli synnytyssairaalaan tullessa normaali, olisi voinut olla estettävissä”, kertoo kätilö ja tutkija Mikko Tarvonen HUSista.
Helsingin yliopiston ja HUSin tutkimus on julkaistu arvostetussa American Journal of Obstetrics and Gynecology -tiedelehdessä.
20 vuoden ajalta kerätyssä tutkimusaineistossa oli mukana reilut 317 000 täysiaikaista HUS-alueen sairaaloiden synnytystä vuosilta 2005–2024. Hapenpuutteen aiheuttama aivovaurio todettiin 314 lapsella. Tutkimusjoukosta suljettiin pois tapaukset, joissa aivovaurion taustalla oli todennetusti geneettinen tai synnynnäiseen sairauteen liittyvä syy.
Sykekäyrän poikkeavuus voi ennustaa ehkäistävissä olevan aivovaurion riskin
Innovatiivisessa tutkimusasetelmassa selvitettiin aivovaurion syntytapaa ja ajankohtaa analysoimalla sykekäyrämittauksia sekä tutkimalla hapenpuutteen merkkejä napanuorasta ja vastasyntyneen verestä. Lisäksi istukan kudosta tutkittiin mikroskooppisesti.
Tulokset olivat selkeitä: jos sykekäyrän poikkeavuus oli havaittavissa jo sairaalaan tullessa, riski jo syntyneeseen aivovaurioon oli 11-kertainen. Vakavimmat tapaukset, mukaan lukien kuolemat, liittyivät selkeimmin poikkeaviin käyriin synnytyksen alussa.
Vaikka osa aivovaurioista syntyy nopeissa, yllättävissä tilanteissa, kuten istukan irrotessa ennenaikaisesti, tutkimuksessa eroteltiin nämä tapaukset muista. Sen jälkeen jäi jäljelle ryhmä, jossa jopa 50 prosenttia tapauksista arvioitiin ehkäistäviksi. Kun mukaan laskettiin myös tilanteet, joissa sykekäyrä oli jo tullessa poikkeava, ehkäistävissä arvioitiin olleen 22 prosenttia tapauksista.
Synnytyksen etenemisen seuranta ja nopea reagointi on ratkaisevaa
Lähes puolet hapenpuutteen aiheuttamista aivovaurioista ilmeni niin sanotuissa matalan riskin raskauksissa. Tämä tarkoittaa, että pelkkä riskianalyysi raskausaikana ei riitä, vaan ratkaisevaa on se, miten synnytys etenee ja miten ahdinkotilan merkkeihin reagoidaan.
”Hoidon laatu synnytyksen aikana on ratkaisevaa. Ammattitaitoinen henkilöstö, osaava sykekäyrän tulkinta ja oikea-aikainen reagointi sikiön ahdinkotilan merkkeihin voivat pelastaa hengen tai estää aivovaurion”, toteaa Tarvonen.
Vastasyntyneen hypoksis-iskeemistä enkefalopatiaa on pitkään pidetty vauriona, jonka esiintyvyys on kehittyneissä maissa jo niin matala kuin voi olla. Tarvosen ja hänen tutkijakollegoidensa työ tuokin uutta toivoa synnytyssairaaloihin myös kehittyneissä maissa.
”Hyvällä synnytyksenaikaisella hoidolla arvioitua useampi happivajeen aiheuttama aivovaurio on ehkäistävissä ja moni elämä pelastettavissa. Tuloksemme ovat sopeutettavissa kaikkiin synnytyksiin maailmanlaajuisesti, synnytyspaikasta riippumatta.”
Vastasyntyneen hypoksis-iskeeminen enkefalopatia (HIE)
- Sikiön happivaje kohdussa voi johtaa neurologiseen vaurioon eli hypoksis-iskeemiseen enkefalopatiaan (HIE).
- Selviytyneillä HIE johtaa monenlaisiin hermoston kehitykseen liittyviin seurauksiin, jotka vaihtelevat lievistä vaurioista äärimmäisiin lapsuuden ja myöhemmän elämän toimintakykyä heikentäviin vammoihin.
- HIE on merkittävä inhimillisen kärsimyksen aiheuttaja lapselle itselleen ja hänen lähipiirilleen. Lisäksi HIE:n taloudellinen taakka on yhteiskunnalle erittäin suuri.
- Uuden tutkimusnäytön perusteella tiedetään, että oletettua useampi HIE-tapaus on ehkäistävissä optimaalisella synnytyksenaikaisella hoidolla.
Yliopistollisessa sairaalassa tutkimus on osa hoitoa: arvioimme ja kehitämme jatkuvasti hoitoa tieteelliseen tutkimusnäyttöön ja potilaskokemukseen perustuen. Teemme HUSissa tiivistä tutkimusyhteistyötä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa. Julkaisemme vuosittain noin 2400 vertaisarvioitua tutkimusta, joita nostamme esiin uutisissamme.
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.