Alkoholin myynti ja rahapelaaminen ovat Suomessa isossa murroksessa, kun niiden sääntelyä puretaan.
Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä uudeksi rahapelilaiksi, jonka myötä verkossa pelattavat rahapelit avautuisivat ulkomaisille toimijoille. Laki mahdollistaisi muun muassa rahapelien huomattavasti nykyistä laajemman markkinoinnin. Suomi on myös lieventänyt alkoholin vähittäismyynnin säätelyä, ja hallitus harkitsee parhaillaan enintään 15-prosenttisten viinien vähittäismyynnin vapauttamista.
Hallitusohjelmassa rahapeliuudistuksen yhdeksi keskeisimmäksi tavoitteeksi määriteltiin rahapelihaittojen ehkäisy ja vähentäminen. Esityksessä kuitenkin todetaan, että haittojen, kuten esimerkiksi itsemurhien, mahdollinen lisääntyminen on merkittävä uudistukseen sisältyvä riski.
Hallituksen esityksen mukaan rahapeliongelmat kytkeytyvät monimuotoisesti psyykkiseen ja fyysiseen sairastavuuteen sekä esimerkiksi päihteiden käyttöön. Tarve rahapelihaittojen ehkäisylle ja vähentämiselle kasvanee uudistuksen myötä samalla kun nykyisen rahapelihaitta- ja mielenterveystyön resurssit ovat vähenemässä. Esityksen mukaan on todennäköistä, että tämä vaikuttaa merkittävästi myös rahapelihaitta- ja mielenterveyssektorin toimintakykyyn.
Alkoholin mielenterveysvaikutukset Suomessa ovat mittavia. Vanhempien alkoholinkäytön vaikutukset lapsiin heijastuvat myöhemmällä iällä mielenterveys- ja päihdeongelmien sekä huono-osaisuuden riskeinä.
Alkoholi- ja rahapelihaitat kietoutuvat yhteen monin tavoin. Molemmat vaikuttavat merkittävästi ihmisten mielenterveyteen ja aiheuttavat huomattavia kustannuksia kansantalouteen. Rahapeli- ja päihdehaitat tulee ottaa vakavasti erityisesti nykytilanteessa, jossa koko väestön, mutta aivan erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten, mielenterveyden oireilu on kaiken kaikkiaan lisääntynyt.
Alkoholi- ja rahapelihaittojen ehkäiseminen kannattaa sekä inhimillisesti että taloudellisesti. Haittojen tehokas ehkäisy edellyttää kattavia vaikutusarviointeja ja vaikutukset huomioon ottavaa politiikkaa sekä haittojen ehkäisyn ja matalan kynnyksen tuen resursointia.
Ehkäisevää ja korjaavaa rahapelihaittatyötä sekä päihde- ja mielenterveystyötä tekevät muun muassa sosiaali- ja terveysjärjestöt, joiden rahoitus on tällä hallituskaudella leikkautumassa merkittävästi.
Neuvottelukunnan puheenjohtaja Paula Risikon mukaan päihde- ja rahapelipolitiikan tulee perustua tutkittuun tietoon ja systemaattiseen haittojen ennaltaehkäisyyn. Ihmisten hyvinvoinnin tulee ohjata alkoholi- ja rahapelipolitiikkaa.
”Jo toteutetut ja valmistelussa olevat päihde- ja rahapelilainsäädännön muutokset vaikuttavat laajasti mielenterveyteen ja koko yhteiskuntaan. Muutokset heijastuvat muun muassa lapsiin ja nuoriin, perheisiin ja hyvinvointialueiden palveluiden kysyntään. Lapsilla ja nuorilla on oikeus mielenterveyttä tukevaan kasvuympäristöön”, Risikko sanoo.
Neuvottelukunta suosittelee, että
-
Mielenterveysvaikutusten arviointi otetaan osaksi alkoholipoliittista ja rahapelejä koskevaa päätöksentekoa
-
Alkoholi- ja rahapelipolitiikassa vahvistetaan terveyshaittoja ehkäisevää työtä
-
Päihde- ja riippuvuushaittoja kokeville ja heidän läheisilleen turvataan matalan kynnyksen tuki ja oikea-aikainen apu, mukaan lukien mielenterveyden tuki ja kriisiauttaminen
-
Osana päihde- ja rahapelihaittojen torjuntaa resursoidaan itsemurhien ehkäisytyötä
-
Osa rahapelituotoista korvamerkitään rahapelihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen.