Toimintaympäristön tila Espoossa 2025 -tietopaketti on julkaistu espoo.fi-sivuilla
Toimintaympäristö-paketti koostuu teemakohtaisista diasarjoista, jotka kuvaavat kattavasti kaupungin nykytilaa sekä joiltain osin myös ennustettua tulevaa kehitystä.
Tietopaketissa on ensimmäistä kertaa mukana YK:n Kestävän kehityksen tavoitteet (SDG:t), jotka ovat osa YK:n globaalia toimintaohjelmaa Agenda 2030. Jokaisessa Espoon tilannetta ja toimintaa koskevassa kuvauksessa on mukana SDG-ikonit, jotka kertovat mihin kestävän kehityksen tavoitteisiin kuvattu toimintaympäristön ilmiö tai kaupungin toiminta kytkeytyy.
Toimintaympäristöpaketissa on diasarjat seuraavista teemoista:
- Espoolaisten hyvinvointi
- Espoon työllisyystoiminta
- Ilmastotyö ja kiertotalous
- Kansainvälinen toiminta
- Kasvun ja oppimisen palvelut
- Kaupungin hankinnat
- Kaupungin henkilöstö
- Kaupungin talous
- Kotoutuminen
- Kulttuuripalvelut
- Liikunta ja urheilu
- Maankäyttö, rakentaminen ja asunnot
- Palvelutyytyväisyys Espoossa
- Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat
- Väestöennusteet
- Ympäristö ja luonto
- Yritykset, työpaikat ja työllisyys
- Yrityspalvelut ja elinkeinokehitys
Mukana on myös yhteenveto -diasarja, johon on koottu kaikkein keskeisimmät diat kaikista teemoista.
Aineistoon on luvassa täydennyksiä ja päivityksiä, joista tiedotamme ajallaan.
Toimintaympäristöpaketti pdf-muodossa https://www.espoo.fi/fi/toimintaympariston-tila-espoossa
Espoon väkiluku oli maaliskuun 2025 lopussa ennakkotietojen mukaan 322 180
Tammi-maaliskuun 2025 aikana Espoon väestö kasvoi 1 250 asukkaalla tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan, mikä on noin 200 asukasta vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2024. Tammi-maaliskuussa 2025 kuntien välinen nettomuutto oli noin 100 asukasta suurempi kuin vuosi sitten vastavana aikana.
Espoon väestöä lisäsi eniten tammi-maaliskuussa 2025 nettosiirtolaisuus (53 prosenttia). Toiseksi eniten väestöä lisäsi luonnollinen väestönkasvu (28 prosenttia). Kuntien välinen muutto lisäsi väestöä 19 prosenttia.
Espooseen syntyneiden lasten määrä (790 lasta) oli 40 lasta vähemmän kuin vuotta aiemmin, ja kuolleiden määrä (noin 500 henkeä) oli 10 henkeä suurempi kuin vuotta aiemmin. Luonnollinen väestönmuutos eli syntyneiden enemmyys lisäsi väestöä 50 henkeä vuotta aiempaa vähemmän.
Vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana Helsinki kasvoi Suomen kaupungeista määrällisesti eniten (noin 2 580 asukkaalla) ja Espoo seuraavaksi eniten. Helsingin kasvu oli 0,37 prosenttia ja Espoon 0,38 prosenttia. Kolmanneksi eniten väestöä sai lisää Vantaa (noin 670 asukasta). Neljänneksi eniten väestö kasvoi Turussa (noin 350 asukasta). Moni pieni kunta kasvoi kuitenkin suhteellisesti välilukuunsa nähden Espootakin enemmän, Esimerkiksi Kangasala kasvoi 290 hengellä, mikä oli määrällisesti suurin kasvu heti Turun jälkeen, ja oli lähellä yhtä prosenttia kunnan väkiluvusta. Luonnollinen väestönmuutos oli suurinta Espoossa (noin 290 henkeä), seuraavaksi Helsingissä (noin 210 henkeä), sitten Vantaalla ja Oulussa (noin 110 henkeä). Koko maan väestönkasvu oli noin 4 470 henkeä, joka koostui maahanmuutosta, sillä luonnollinen väestönmuutos oli negatiivinen (-4 270 henkeä). Ilman maahanmuuttoa Suomen väestö olisi siis vähentynyt 4 270 hengellä.
Väestönmuutosten ennakkotiedot PowerBI-esityksenä
Laajempi neljännesvuosittainen katsaus väestönmuutoksista Eetvartti-julkaisussa
Pitkäaikaistyöttömien määrä lähestyy korona-ajan huippua
Maaliskuun 2025 lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä 17 921 ja työttömien osuus työvoimasta oli 10,9 %. Koko maassa työttömien osuus työvoimasta oli 11,8 %. Alle 25-vuotiaita oli Espoossa työttömänä 1541 ja 50 vuotta täyttäneitä 5597. Naisia oli 46 % työttömistä. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli 6781 eli 38 % työttömistä. Espoon työllisyyspalveluissa oli 1523 avointa työpaikkaa.
Lähes kaksi vuotta jatkunut työttömyyden väheneminen taittui vuoden 2023 maaliskuussa, mistä lähtien työttömyys on kasvanut. Verrattuna kuuden vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin koronapandemia ei vaikuttanut työttömyyslukuihin, oli maaliskuussa 2025 työttömien osuus työvoimasta 3,4 prosenttiyksikköä korkeampi ja työttömiä oli 7185 enemmän.
Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna Espoossa oli maaliskuun 2025 lopulla työttömiä 20,2 % (3007 henkeä) enemmän ja työttömien osuus työvoimasta oli 1,6 prosenttiyksikköä suurempi. Koko maassa työttömiä oli 12,0 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli Espoossa 25,3 % (311 henkeä) enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömiä oli 37,9 % (1864 henkeä) vuodentakaista enemmän. Avoimia työpaikkoja oli 26,5 % (550 työpaikkaa) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Avointen työpaikkojen määrä kasvoi voimakkaasti vuoden 2021 alusta vuoden 2022 syksyyn asti. Määrä on vähentynyt vuodentakaiseen verrattuna vuoden 2022 marraskuusta lähtien.
Tuoreimmat työttömyysluvut PowerBI-esityksenä
Kuukausikatsaus Espoon työttömyydestä: Työttömyys kuukausittain
Laajempi katsaus työllisyydestä ja työttömyydestä neljännesvuosittain Eetvartti-julkaisussa
Ajankohtaista tietoa Helsingin seudun kehityksestä https://www.helsinginseudunsuunnat.fi/