Muuttoliike ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta on ollut merkittävää kautta aikojen. Tunnetuimpia ja laajimpia siirtolaisaaltoja ovat olleet Amerikkaan 1800-luvun lopulla sekä Ruotsiin sodan jälkeen vuosina 1950–70 suuntautuneet liikkeet. Siirtolaisaaltojen taustalla olevat liikkeellepanevat voimat ovat tunnettuja jo entuudestaan, kuten myös osin siirtolaisten kokemukset. Tutkimusta ei kuitenkaan ole aiemmin tehty siitä, millaisia siirtolaisten muuttoon liittyvät kokemukset ovat olleet pidemmän ajan kuluessa.
Enlund käsittelee väitöskirjassaan seuraavia kysymyksiä: Mitkä ruotsinkielisten pohjalaisten siirtolaisuuskokemuksista ovat ajallisesti rajattuja sekä aikaan ja paikkaan sidottuja, ja mitkä taas ovat yleisiä, pidemmälle ajanjaksolle ulottuvia? Millaisia kokemukset ovat, kun otetaan huomioon kodin merkitys siirtolaisille sekä heidän näkemyksensä työstä? Ja voidaanko maastamuuton kohdalla puhua pohjalaisruotsinkielisestä metakertomuksesta?
Työn merkitys korostui siirtolaisten kokemuksissa – ”Ei oltu laiskoja.”
Enlund on käyttänyt väitöskirjassaan empiirisenä aineistona muun muassa kirjekokoelmia sekä haastatteluja. Tulosten mukaan kyseisten siirtolaisten kokemukset nivoutuvat yhteen jopa pidemmällä aikavälillä. Työn merkitys raatamisen eetoksena sekä tavoiteltavana hyveenä luonnehtii hyvin ruotsinkielisen Pohjanmaan siirtolaisia. ”Ei oltu laiskoja”, kuten eräs Enlundin haastateltava asian ilmaisi. Tärkeä näkökulma tässä yhteydessä oli myös suhde kotiin.
”Sitä uskallettiin ottaa ja lähteä. Nämä ruotsinkieliset pohjalaiset olivat tietoisia siirtolaisuuden mukanaan tuomista riskeistä. Siitä huolimatta muutto oli monille luonnollinen asia”, Enlund kertoo.
Siirtolaiset turvautuivat uudessa maassa toisiinsa
Enlund tarkasteli väitöskirjassaan maastamuuttoa, siihen liittyvää rahallista panostusta ja riskinottoa sekä identiteettiä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
”Jos ei tunne juuriaan, voi tuntea olevansa eksyksissä”, Enlund siteeraa yhtä haastateltavista.
”Muutto toiseen maahan merkitsi sitä, että oli otettava huomioon sellaiset tekijät kuten työ, sosiaaliset suhteet, kenen kanssa halusi viettää aikaa työn ulkopuolella sekä etnisyys ja identiteetti. Nämä tekijät ovat yleisluonteisia. Se, mikä kuitenkin luonnehtii ruotsinkielisiä pohjalaisia, on muuttamisen joustavuus ja uuteen maahan jääminen matalallakin kynnyksellä”, Enlund kertoo.
Väitöskirja tarjoaa historiallisen näkökulman uuteen maahan asettautumiseen sekä kotoutumiseen. Se kuvaa myös ruotsinkielisten pohjalaisten siirtolaisuuskokemuksia monitieteisestä näkökulmasta.
FM Magnus Enlundin Suomen historian väitöskirjan ”Med oro i blodet? – Svenskösterbottniska emigrationserfarenheter under 1890–1970-talen” tarkastustilaisuus pidetään 23.5.2025 klo 12 alkaen Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampuksella salissa H320 (Historica). Vastaväittäjänä toimii dosentti, FD Johanna Wassholm (Åbo Akademi) ja kustoksena professori Kustaa H. J. Vilkuna.
Väitöstilaisuuden kieli on ruotsi.
Väitöskirja on luettavissa JYX-arkistossa: https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_101964
Lisätietoja väitöskirjasta antaa:
Magnus Enlund, p. 0445592447