Vihreiden europarlamentaarikko Maria Ohisalo vaatii EU-komissiota julkistamaan tiedot, millä perustein hankkeet on valittu EU:n strategisten hankkeiden listalle. Ohisalo on huolissaan siitä, miten huonosti tietoa strategisten hankkeiden valinnasta on saatavilla sekä lainsäätäjille, että myös kansalaisyhteiskunnalle, ympäristöjärjestöille ja tavallisille kansalaisille. Asiakirjojen julkisuus on EU:n perussopimuksissa turvattu oikeus.
Euroopan komissio julkaisi hiljattain 47 kriittisten raaka-aineiden asetuksen mukaista strategista hanketta eri puolilla EU:ta. Strategisen aseman saaneet hankkeet hyötyvät nopeutetuista lupamenettelyistä ja voivat saada erityisaseman ympäristödirektiivien poikkeusharkinnassa.
“Pitäisi olla sanomattakin selvää, että luonnonsuojelualueille nämä hankkeet eivät kuulu! Siksi komission päätös nostaa Viiankiaavan tiukasti suojellulle Natura-alueelle suunnitellun Sakatin kaivoksen Euroopan strategisten kaivoshankkeiden listalle on käsittämätön. Jätin aiheesta välittömästi komissiolle kirjallisen kysymyksen maaliskuun lopussa, mutta odotamme edelleen vastausta,” Maria Ohisalo sanoo.
Strategisten hankkeiden listalle on päätynyt Sakatin lisäksi muitakin ympäristön kannalta ongelmallisia projekteja, kuten Suomessa Terrafamen laajennus joka uhkaa läheisiä vesistöjä. Espanjassa Galizan kaivoshankkeessa raskasmetalleja sisältävää vettä päätyi laittomasti lähiluontoon. Portugalissa Barroson litiumkaivoshanketta varjostaa riittämättömät ympäristöriskien arvioinnit.
“Voitteko kuvitella, että tiedot siitä, millä perusteilla komissio teki päätöksensä, eivät ole julkisia? Edes hankkeiden tarkat maantieteelliset sijainnit eivät ole julkisia. Tämä tekee merkittäviä ympäristövaikutuksia aiheuttavien hankkeiden julkisen valvonnan lähes mahdottomaksi. On olennaisen tärkeää varmistaa julkinen valvonta hankkeissa, joilla on näin merkittäviä ympäristövaikutuksia, mutta myös sosiaalisia ja ihmisoikeusvaikutuksia, mukaan lukien alkuperäiskansojen oikeudet,” Ohisalo sanoo.
“Asiakirjojen julkisuus on EU:n perussopimuksissa turvattu oikeus. Päätöksenteon avoimuus ei kuitenkaan ole ainoastaan oikeudellinen velvoite, vaan olennainen osa kansalaisten osallistumisoikeutta ja luottamusta koko EU:ta kohtaan. Olen pyytänyt tietoja suoraan myös komission DG-GROW-pääosastolta,” Ohisalo kertoo.